Improving the usability of wikis: Case IT product team of Company X

ABSTRACT AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF ECONOMICS Information and Service Management Master’s thesis Antti Karhu Improving the usability of wikis Purpose of the study This thesis seeks to increase understanding of wiki usability problems and to find possible ways to improve the usability of wikis. The effect that usability improvements have on wiki use will be evaluated in an empirical study using a theoretical framework formed during in this thesis. In addition, a better understanding of the wiki way of working will be sought. Methodology: A literature review of relevant research will be done. The focus is on findings regarding the technical properties of wikis, wiki implementation issues and use of wikis in organizations as well as findings about wiki usability issues and ways to improve usability of wikis. Based on the findings of the literature review, two new theoretical frameworks will be built. To test the validity of the frameworks, empirical research is conducted at a case company. In the empirical part, the Action Design Research Methodology is utilized. Usability of a wiki used by the case company is evaluated and improvements to found problems are implemented. The effect of the implemented improvements on wiki use at the case company is then observed for five months by following statistics of wiki use and interviewing the users of the wiki. Findings The technical properties of wikis that are essential to the wiki way of working were found, and understanding of wiki usability issues was increased. Two frameworks were formed based on research findings of the study. In the frameworks it was proposed that the continued use of a wiki with low usability leads to lost productivity. It was also proposed that by improving the usability of a wiki, it is possible to get more users to embrace the wiki way of working, leading to increased productivity. The validity of the proposals was tested in the case company. The proposals were found to be true. It was shown that it is possible to increase people’s willingness to contribute to a wiki by improving its usability. This was also shown to lead to increased productivity compared to the situation before the introduction of the improvements. It was also found that templates and user interface improvements are good methods to increase usability and they do not disrupt the wiki way of working. They methods can also be applied to other information systems

Temperature sensitivity patterns of carbon and nitrogen processes in decomposition of boreal organic soils – Quantification in different compounds and molecule sizes based on a multifactorial experiment

Climate warming and organic matter decomposition are connected in a recursive manner; this recursion can be described by temperature sensitivity. We conducted a multifactorial laboratory experiment to quantify the temperature sensitivity of organic carbon (C) and nitrogen (N) decomposition processes of common boreal organic soils. We incubated 36 mor and 36 slightly decomposed Carex-Sphagnum peat samples in a constant moisture and ambient temperature for 6 months. The experiment included three temperature and two moisture levels and two food web manipulations (samples with and without fungivore enchytraeid worms). We determined the release of carbon dioxide (CO2) and dissolved organic carbon (DOC) in seven molecular size classes together with ammonium N and dissolved organic N in low molecular weight and high molecular weight fractions. The temperature sensitivity function Q10 was fit to the data. The C and N release rate was almost an order of magnitude higher in mor than in peat. Soil fauna increased the temperature sensitivity of C release. Soil fauna played a key role in N release; when fauna was absent in peat, the N release was ceased. The wide range of the studied C and N compounds and treatments (68 Q10 datasets) allowed us to recognize five different temperature sensitivity patterns. The most common pattern (37 out of 68) was a positive upwards temperature response, which was observed for CO2 and DOC release. A negative downward pattern was observed for extractable organic nitrogen and microbial C. Sixteen temperature sensitivity patterns represented a mixed type, where the Q10function was not applicable, as this does not allow changing the sign storage change rate with increasing or decreasing temperature. The mixed pattern was typically connected to intermediate decomposition products, where input and output fluxes with different temperature sensitivities may simultaneously change the storage. Mixed type was typical for N processes. Our results provide useful parameterization for ecosystem models that describe the feedback loop between climate warming, organic matter decomposition, and productivity of N-limited vegetation.Peer reviewe

Maapallon ulkopuolisen asuttamisen maantiedettä yläkoululaisten ja aikuisten kuvittelemana

Tässä artikkelissa tutkitaan, millaiseksi aikuiset ja yläkoululaiset kuvittelevat asumisen Maan ulkopuolella, millaiset ihmismaantieteen keskeiset teemat nousevat tällöin esille ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää todellisessa avaruustoiminnassa? Aineisto kerättiin avaruusaiheisilla esseekirjoituksilla, joita yläkoululaiset ja aikuiset kirjoittivat. Esseissä ilmeni ihmismaantieteen keskeisiä teemoja kuviteltaessa asumista avaruudessa, kuten asuttaminen (dwelling), koti (home), valta, ihmisen ja ympäristön välinen suhde, geopolitiikka, kuuluminen (belonging) ja identiteetti. Molempien ryhmien esseet kuvasivat usein koti-ikävää ja luonnon kaipuuta avaruudessa. Yläkoululaisten esseet kuvasivat enemmän kouluelämää ja vapaa-aikaa, kun taas aikuiset keskittyivät työolosuhteisiin avaruudessa. Yläkoululaisten esseet olivat hieman useammin science fictionin ja romantiikan sävyttämiä, ja niissä ilmeni vahva usko demokratian ja monikulttuurisuuden toimivuuteen avaruuden asuttamisessa. Aikuisten esseissä avaruuden asuttamista luonnehdittiin harvainvallan, ihmisten välisten konfliktien ja pääomataloudellisten intressien leimaamaksi. Yläkoululaiset ja aikuiset olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisten siteet Maahan eivät katkea, vaikka avaruutta onnistuttaisiin asuttamaan. Arkielämän näkökulmaa avaruuden asuttamiseen tarvitaan suurten avaruusalan toimijoiden rinnalle muun muassa avaruusrakettien, avaruusasemien, mahdollisten avaruussiirtokuntien ja avaruusdemokratian kehittämisessä.The geography of extra-terrestrial settlement imagined by elementary school pupils and adults. This article explores how adults and elementary school pupils imagined living outside the Earth to be like, how themes of human geography emerge in these imaginings and how can these findings help real space plans? The data was collected by organizing a space-themed essay writing for elementary school pupils and adults. Essays reflected key themes of human geography in living in the space such as dwelling, home, power, human-environment-relationship, geopolitics, belonging and identity. The essays of both groups described often home-sickness and longing for nature in the space. The essays of the pupils described more school life and leisure, while adults focused on working conditions in space. Essays of the pupils were slightly more influenced by fiction and romanticism, and showed firm belief in democracy and multiculturalism in inhabiting space. In essays of the adults` human space inhabitation was characterized by the rule of the few, conflicts between humans and capitalist economy. The pupils and adults agreed that humans cannot break their ties with the Earth, if they succeed in living in the space. Everyday life perspective on living in the space is needed alongside with major space operators in the development of space rockets, space stations, potential space colonies and space democracy.© 2023 Mikko Karhu, Ilkka Luoto, Antti Mäenpää. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Performance of the FMI cosine error correction method for the Brewer spectral UV measurements

Non-ideal angular response of a spectroradiometer is a well-known error source of spectral UV measurements and for that reason instrument specific cosine error correction is applied. In this paper, the performance of the cosine error correction method of Brewer spectral UV measurements in use at the Finnish Meteorological Institute (FMI) is studied. Ideally, the correction depends on the actual sky radiation distribution, which can change even during one spectral scan due to rapid changes in cloudiness. The FMI method has been developed to take into account the changes in the ratio of direct to diffuse sky radiation and it derives a correction coefficient for each measured wavelength. Measurements of five Brewers were corrected for the cosine error and the results were compared to the reference travelling spectroradiometer (QASUME). Measurements were performed during the RBCC-E (Regional Brewer Calibration Center – Europe) X Campaign held at El Arenosillo, Huelva (37∘ N, 7∘ W), Spain, in 2015. In addition, results of site audits of FMI's Brewers in Sodankylä (67∘ N, 27∘ E) and Jokioinen (61∘ N, 24∘ E) during 2002–2014 were studied. The results show that the spectral cosine error correction varied between 4 and 14 %. After that the correction was applied to Brewer UV spectra the relative differences between the QASUME and the Brewer diminished even by 10 %. The study confirms that the method, originally developed for measurements at high latitudes, can be used at mid-latitudes as well. The method is applicable to other Brewers as far as the required input parameters, i.e. total ozone, aerosol information, albedo, instrument specific angular response and slit function are available.This article is based upon work from the COST Action ES1207 “A European Brewer Network (EUBREWNET)”, supported by COST (European Cooperation in Science and Technology). This study was partially supported by the research projects CGL2014-56255-C2-1-R and CGL2014-56255-C2-2-R granted by the Ministerio de Economa y Competitividad from Spain

Molecular Atlas of Postnatal Mouse Heart Development

Background The molecular mechanisms mediating postnatal loss of cardiac regeneration in mammals are not fully understood. We aimed to provide an integrated resource of mRNA, protein, and metabolite changes in the neonatal heart for identification of metabolism‐related mechanisms associated with cardiac regeneration. Methods and Results Methods and results Mouse ventricular tissue samples taken on postnatal day 1 (P01), P04, P09, and P23 were analyzed with RNA sequencing and global proteomics and metabolomics. Gene ontology analysis, KEGG pathway analysis, and fuzzy c‐means clustering were used to identify up‐ or downregulated biological processes and metabolic pathways on all 3 levels, and Ingenuity pathway analysis (Qiagen) was used to identify upstream regulators. Differential expression was observed for 8547 mRNAs and for 1199 of 2285 quantified proteins. Furthermore, 151 metabolites with significant changes were identified. Differentially regulated metabolic pathways include branched chain amino acid degradation (upregulated at P23), fatty acid metabolism (upregulated at P04 and P09; downregulated at P23) as well as the HMGCS (HMG‐CoA [hydroxymethylglutaryl‐coenzyme A] synthase)–mediated mevalonate pathway and ketogenesis (transiently activated). Pharmacological inhibition of HMGCS in primary neonatal cardiomyocytes reduced the percentage of BrdU‐positive cardiomyocytes, providing evidence that the mevalonate and ketogenesis routes may participate in regulating the cardiomyocyte cell cycle. Conclusions This study is the first systems‐level resource combining data from genomewide transcriptomics with global quantitative proteomics and untargeted metabolomics analyses in the mouse heart throughout the early postnatal period. These integrated data of molecular changes associated with the loss of cardiac regeneration may open up new possibilities for the development of regenerative therapiesPeer reviewe

Data flow of spectral UV measurements at Sodankylä and Jokioinen

The data flow involved in a long-term continuous solar spectral UV irradiance monitoring program is investigated and structured to provide an overall view on the multiphase process from data acquisition to the final products. The program employing Brewer spectrophotometers as measuring instruments is maintained by the Finnish Meteorological Institute (FMI) ever since the 1990s at two sites in Finland: Sodankyla (67 degrees N) and Jokioinen (61 degrees N). It is built upon rigorous operation routines, processing procedures, and tools for quality control (QC) and quality analysis (QA) under continuous development and evaluation. Three distinct levels of data emerge, each after certain phase in the data flow: Level 0 denoting raw data, Level 1 meaning calibrated data processed in near-real time, and Level 2 comprising of postprocessed data corrected for all distinguishable errors and known inaccuracies. The final products disseminated to the users are demonstrated to result from a process with a multitude of separate steps, each required in the production of high-quality data on solar UV radiation at the Earth's surface.Peer reviewe

Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset luontoon ja luonnonvaratalouteen : Synteesiraportti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat kaikkia luonnonvarataloutemme sektoreita. Suomen ilmasto on lämmennyt merkittävästi tunnetun mittaushistorian aikana. Lämpenemisellä on merkittäviä vaikutuksia luontoon ja siitä riippuvaan talouteen. Merkittäviä tapahtuneita muutoksia ovat mm. kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen pohjoisemmaksi, kasvukauden pidentyminen, vuosittaisen lämpösummakertymän kasvaminen sekä jää- ja lumipeitteisen ja routaisen ajan lyhentyminen. Lämpenemisen lisäksi ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuus- ja sadejaksoja. Kuivuus vaikuttaa negatiivisesti mm. puiden kasvuun, lisää niiden alttiutta hyönteistuhoille ja sienitaudeille sekä kasvattaa metsäpalojen riskiä. Samalla se heikentää satotasoja pelloilla merkittävästi ja lisää kastelupainetta mm. vihannestuotannossa. Metsissä kuivuuden lisäksi vaikuttaa mm. roudattoman ja lumettoman ajan lisääntyminen. Puunkorjuu roudattomaan aikaan ei onnistu märillä kohteilla. Lumeton aika lisää metsäkoneiden aiheuttamia korjuuvaurioita, jotka toimivat tartunta-alustoina sienitaudeille. Roudattomassa maassa puut myös kaatuvat helpommin talven aikana. Lämpötilojen kohoaminen kasvattaa tuhohyönteiskantoja ja vie tuhoriskiä aiempaa pohjoisemmaksi. Puutavaran varastointi vaatii enemmän aktiivisuutta ja tarkkuutta, sillä puutavarapinot toimivat kesäaikaan tuhohyönteisten lisääntymisalustoina. Kuivuus kasvattaa tautipainetta myös taimitarhoilla sekä lisää tarvetta kastelulle. Maltillinen lämpeneminen ja pidentyvä kasvukausi kuitenkin lisäävät puuston kasvua ja edesauttavat jalojen lehtipuiden leviämistä pohjoisemmaksi. Vesistöissä lisääntyvät hellejaksot yhdistettynä rehevöitymisen aiheuttamaan hapen vähyyteen ovat riski luonnon kalakannoille ja kasvatettaville kaloille. Lisääntyvä sateisuus ja valunta aiheuttavat haitallisia vaikutuksia kutualueilla. Niitä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota valuma-alueiden kunnostamiseen, joka parantaa ravinteiden ja humuksen pidätyskykyä. Jääpeitteisyyden muutokset aiheuttavat vaikeuksia perinteiselle jäältä tapahtuvalle talvikalastukselle. Entistä tarkempi kalastuskauden aikainen säätely voi tulla tarpeeseen hellejaksojen aikana. Kalankasvatuksen teknologiset ratkaisut voivat auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Peltoviljely on altis vallitseville säille, joiden haitoilta suojautuminen edellyttää monipuolisten sopeutumistoimien käyttöönottoa. Kylvöt ovat aikaistuneet parilla viikolla, mikä ei kuitenkaan ole heijastunut korjuuaikoihin. Kasvukauden pidentyminen on mahdollistanut viljelykasvivalikoiman monipuolistamisen kuten myöhäisempien ja satoisampien lajikkeiden käyttöönoton. Ennusteet kasvukauden aikaisista sademäärän muutoksista vaihtelevat lisääntyvästä vähenevään sadantaan. Äärisäiden, erityisesti kuivuuden, haittoja voidaan kuitenkin vähentää ennakoivin ja pitkäjänteisyyttä edellyttävin viljelytoimin. Tällaisia toimia ovat muun muassa monipuolistuva ja alueellisesti laajeneva viljelykasvilajisto sekä maanpeite- ja välikasvien käyttö. Puutarhatuotannossa kasvien menestyminen Suomen talvessa paranee, sillä monivuotisten kasvien pakkasvaurioiden riski pienenee. Monivuotisten puutarhakasvien lajikkeiden menestymisvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi. Samalla Suomessa menestyvien lajikkeiden määrä lisääntyy. Tuhohyönteisten, rikkakasvien, vieraslajien ja kasvitautien määrät voivat kasvaa. Kuivuusjaksot voivat lisätä kastelun tarvetta mm. avomaan vihannestuotannossa. Riista- ja metsälajistoon vaikuttavat mm. lumen määrään ja lumisen ajan pituus, routa, sateisuus, talvien ankaruus, jäiden sulamisajankohta sekä veden laatu. Valkoiseen suojaväriin vaihtavat lajit kärsivät lumen puutteesta, koska se tekee niistä helppoja ja näkyviä saaliseläimiä. Norpat ja hylkeet kärsivät huonoista jääolosuhteista, sillä niille olisi optimaalisinta synnyttää poikasensa jäälle. Yleisesti lajien välinen kilpailu voi lisääntyä, sillä eteläiset lajit, tulokaslajit ja vieraslajit lisääntyvät ja leviävät pohjoisemmaksi. Tämä raportti tiivistää tutkitun tiedon pohjalta tunnettuja ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia luontoomme ja luonnonvaratalouteemme. Tavoite on avata ilmiöitä ja niiden vaikutuksia helposti ymmärrettävässä muodossa, samalla tarjoten runsaasti taustalla olevaa tutkimuskirjallisuutta. Asiasanat: ilmastonmuutos, sopeutuminen, metsät, riista, vesiviljely, kalakannat, kuivuus, maatalous, puutarhatuotanto, sään ääri-ilmiöt, valintajalostu

Flippaava juttu – kääntyvä kortti -tekniikan hyödyntämismahdollisuudet verkkojournalismissa

Kääntyvä kortti -tekniikalla tarkoitetaan verkkosivujen sovellusta, joka mahdollistaa kahden vaihtoehtoisen sisällön esittämisen eli oletussisällön lisäksi käyttäjällä on mahdollisuus klikata korttia avatakseen toisen vaihtoehtoisen sisällön. Vaikka tekniikka on käytössä esimerkiksi verkkosivuilla, ei sitä ole laajalti hyödynnetty verkkojournalismissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kääntyvä kortti -tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia verkkojournalismissa niin teknisestä kuin sisällöllisestäkin näkökulmasta, ja lisäksi arvioida tekniikan soveltavuutta ja käyttöä journalismissa laajemmin. Koska kääntyvä kortti -tekniikka on journalismissa uusi, on tämä opinnäytetyö toteutettu innovaatioprosessin periaatteita noudattaen. Prosessin aluksi innovaatiosta koodattiin demoversiot eli kääntyvä kortti -tekniikkaa hyödyntävät mallijutut. Seuraavassa vaiheessa toteutettiin demoversioiden arviointi. Arvioinnin suorittivat kokeneet verkkojournalistit tutustumalla mallijuttuihin, minkä jälkeen tieto kerättiin puolistrukturoitujen haastatteluiden muodossa. Toimittajat tekniikan mahdollisina hyödyntäjinä nähtiin pystyvän arvioimaan tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia, haasteita ja jatkokehitysideoita laajasti. Lopuksi arvioitiin innovaation sovellettavuutta laajemmin. Innovaatioprosessin kautta pyrittiin saamaan vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millä teknisellä menetelmällä kääntyvä kortti -tekniikkaa voidaan hyödyntää verkkojournalismissa?, 2) Mitkä ovat kääntyvä kortti -tekniikalla toteutetun juttusisällön mahdollisuudet ja haasteet journalismissa toimittajan näkökulmasta? ja 3) Onko kääntyvä kortti -tekniikalla nähtävissä laajempaa sovellettavuutta ja käyttöä verkkojournalismissa? Työn teknisen toteutuksen yhteydessä kävi ilmi, että kääntyvä kortti -tekniikka on kohtuullisen helposti hyödynnettävissä verkkojournalistiseen käyttöön. Tässä opinnäytetyössä tekniikka toteutettiin JavaScriptiä ja html-koodikieltä hyödyntäen. Toteutustapoja todettiin olevan myös muita. Kääntyvä kortti -tekniikan sisällölliset mahdollisuudet nähtiin varsin laajoina toimittajille suunnattujen haastatteluiden pohjalta. Toimittajien arvion mukaan tekniikalla on nähtävissä useita hyödyntämismahdollisuuksia, kuten jutun visualisointi, vaihtoehtoisten asioiden esittäminen, sommittelu ja rakenteen parantaminen, sekä lukijoiden aktivoiminen ja hallinnan tunteen synnyttäminen. Jatkokehitysideoina toimittajat nostivat esimerkiksi videon lisäämisen kääntyvän kortin toiselle puolelle tai kaksipuolisen kortin muokkaamisen kuutioksi. Kääntyvä kortti -tekniikan tulisi tarjota juttusisältöä, joka parantaa lukijakokemusta. Tämän innovaatioprosessin pohjalta kääntyvä kortti -tekniikassa on nähtävissä potentiaalia ja laajempia hyödyntämismahdollisuuksia verkkojournalismissa. Tekniikan toteuttaminen on opinnäytetyön mukaan varsin helppoa, mutta laajempi kaupallinen käyttöönotto vaatii tekniikan kehittämistä ja erityisesti helppokäyttöisyyttä toimittajille. Sisällöllisesti kääntyvä kortti -tekniikka mahdollistaa useita lukijakokemusta parantavia ratkaisuja

Liikenneviraston turvallisuuskoulutuksen yhtenäistäminen ja kehittäminen : esiselvitys

Liikenneviraston muut julkaisu